Hermannin Viinitila

”Mustikanlehtiä, katajanmarjoja, männynneulasia, kuusenkerkkää, villiruusun terälehtiä. Muun muassa.

Suomalaiset raaka-aineet ja puhdas luonto ovat niitä tekijöitä, joihin toimintamme Hermannin Viinitilalla perustuu ja joilla tuotteitamme esittelemme ja myymme niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin.

Viinituotteissamme raaka-aineet ovat enemmän viljelyn marjan puolella, mutta mukana niissäkin on metsissä kasvavaa mustikkaa ja variksenmarjaa.

Olemme todella onnekkaita, että meillä on Ilomantsissa myös puhdas vesi, jota ei tarvitse käsitellä, koska se on jo itsessään hyvää. Juomistahan suurin osa on vettä, joten sen laadulla on iso merkitys.

Pohjois-Karjalan poikia

Me Hermannin Viinitilan osakkaat, Asko Ryynänen ja Samuli ja Arttu Taponen, olemme kaikki Pohjois-Karjalan poikia ja ylpeitä siitä. Välillä on käyty muuallakin Suomessa ja maailmalla, mutta vanhemmiten taas palattu maakuntaan.

Vuonna 2025 teimme viinitilalla sukupolvenvaihdoksen, ja nyt aiomme entistä enemmän korostaa pohjoiskarjalaisuutta ja juuria. Haluamme että brändissä ja imagossa näkyy myös se, miten hyvä ihmisen on täällä elää ja kuinka puhtaan ilman ohella on kaunista maisemaa, jossa sielu lepää.

Tarkoituksemme on saada muitakin paikallisia elintarvikevalmistajia ja ruokatoimijoita esille konseptoinnissa. Olemme vuosien mittaan puhuneet todella paljon siitä, miten hyviä ja hienoa raaka-aineita meillä täällä on, ja esimerkiksi miten kesän yötön yö vaikuttaa marjoihin ja muihin luonnonantimiin.

Tätä puhetta aiomme jatkaa vastakin, jotta saamme suomalaisten raaka-aineiden arvostuksen sille tasolle, millä sen pitäisi olla.

Marjaviinillä nyt momentum

Hermannin Viinitila on ollut olemassa vuodesta 1989. Tätä nykyä teemme kymmeniä juomia ja omissa merkeissämme keskitymme marjaviineihin ja kuohuviineihin, koska saamme myydä niitä myös omassa myymälässämme Ilomantsissa.

Marjaviineissä eletään selkeää renessanssia. Etenkin kymmenen viime vuoden aikana marjaviinikenttä on kehittynyt huimasti. Valmistajia on vähemmän kuin alkuvuosina 90-luvulla, epäkurantit ovat karsiutuneet ja tuotteiden laatu on kauttaaltaan hyvä.

Nyt ravintolat ovat kiinnostuneita kehittämään ruokia nautittavaksi marjaviinien kera, ja keittokirjoissakin ne ovat mukana entistä enemmän. Trendinä on hyödyntää marjaviinejä myös cocktaileissa.

Suomalaisten marjaviinien valmistajien pitääkin hyödyntää tämä momentum. Pyrkimys on päästä rajoittavasta marjaviini-luokituksesta eteenpäin ja laajentaa viineissä sallittavien raaka-aineiden käyttöä muun muassa villiyrtteihin.

Euroopan unionissa on meneillään hakuprosessi saada tuotekategorian uudeksi määritelmäksi arktiset viinit. Itse olemme ryhtyneet painamaan viinien etiketteihin marjaviinin ohella juuri sanat artic wine. Tätä emme ole omimassa vain itsellemme, vaan suosittelemme samaa muillekin valmistajille, koska pyrkimys on kauttaaltaan nostaa tuotegenreä ja brändiarvoa.

Bottas ja Nightwish saivat omansa

Sopimusasiakkaita meillä on toistakymmentä, osa pieniä, esimerkiksi ravintoloita, ja osa isompia, kuten formuloista tuttu Valtteri Bottas sekä Kiteeltä maailmanmaineeseen noussut yhtye Nightwish. Meille esitetään ideoita ja ajatuksia, ja kehitämme niitä pulloon saakka.

Välillä ideat ovat aika hullujakin, ja voisi sanoa, että kaikista lentävistä ajatuksista ehkä 5 prosenttia päätyy pulloon ja 95 prosenttia jää odottamaan vihkojen väliin.

Näkyvyyttä olemme saaneet muun muassa palkitulla Artic Blue -ginillä, joka on juuri sopimusvalmistusyhteistyötä. Ginin kehittäminen oli pitkä prosessi.

Lähtökohtana oli vangita pohjoiskarjalainen mustikkametsä pulloon. Keskeinen oivallus tässä oli, että varsinaisen marjan ohella pitää saada mukaan myös muita aineksia, mitä poimuriin metsästä kertyy, kun siihen marjoja kauhaisee. Nämä ”kaverit” saivat tislekokeissa mustikan korostumaan ihan eri tavalla kuin pelkältään.

Reseptejä ja eri tislauksia oli lopulta lähes neljäsataa, ja viimein piti jo alkaa ratkaista, mikä versioista päätyisi pulloon. Maailmalle lähetettiin kymmenen eri maistelunäytettä, kunnes lopullinen tuote saatiin valituksi.

Valamon ainutlaatuinen tarina

Valamon munkit ovat todellisia velikultia. Heidän kanssaan ei ole tylsää päivää.

Valamon luostari lähestyi alkuperäisiä hermanneja, kun se 90-luvulla päätti luopua maataloudesta ja keskittyä matkailuun. Ensimmäiset viinit olivat markkinoilla vuonna 1998. Sen jälkeen yhteistyömme on laajentunut vuosi vuodelta.

Valamon veljeskunta on Valamon Viinitilan ja Tislaamon pääomistaja, ja me hermannilaiset olemme mukana 49 prosentin osuudella. Valamon brändillä teemme marjaviinituotteita ja väkeviä juomia, muun muassa viskiä. Ehtoollisviinissä olemme Suomen suurin valmistaja.

Luostarin historia ja ainutlaatuisuus ovat tärkeä osa brändiä. Se tuo omaa uniikkia tarinaa, josta voi puhua ihmisille. Yhteen Valamon giniin olemme lisänneet mukaan ilomantsilaisen Katariina Luomutilan tuottamaa hunajakennoa, koska mehiläisvaha yhdistyy tuohuskynttilöihin ja luostarin ilmapiiriin.

Tarina on kaikkinensa yhtä tärkeä kuin itse tuote. Ellei jopa tärkeämpikin, sillä vaikka olisi maailman paras tuote, ei sillä edes pääse myyntiin ennen kuin on kunnon tarina.

Tällä hetkellä tarinoiden trendi on hyvin henkilövetoinen, kuten julkkisten omat alkoholit osoittavat. Lisäksi yleinen vastuullisuus, ympäristöystävällisyys ja paikallisuus ovat tärkeitä asioita, joita kuluttajat seuraavat.

Nokkosesta syntyi nettlegila

Juomista tequila tuntuu olevan nyt isossa kasvussa. Muualla kuin Meksikossa tehtyä juomaa ei kuitenkaan saa kutsua tequilaksi, joten olemme etsineet uutta lähestymistapaa ja löytäneetkin sen.

Kyseessä on aiempi tuotekehittely, kun tislasimme kokeeksi nokkosen juuria ja siemeniä, ja siitä kehittyi omalaatuinen makumaailma, jonka huomasimme olevan tequilan kaltainen.

Nokkonenhan on englanniksi nettle, ja nyt meillä on vajaan tuhannen pullon nettlegila-erä odottamassa omaa tarinaansa ja etikettiä – ja markkinoille pääsyä.

Viinitornin lisäksi vierailukeskus

Ilomantsin Parppeinvaaralla yli 30 metriin kohoava Hermannin Viinitorni on maamerkkinä ja baari- ja kahvilamiljöönä ainutlaatuinen. Paikka on auki kesällä, eli 10 viikkoa vuodesta, ja kävijöitä on parhaimmillaan ollut yli 20 000.

Vuonna 2025 kehitämme myös myymälän ja tuotantotilojen rakennusta vierailukeskukseksi, johon sisältyy ravintolapuoli anniskeluoikeuksineen. Tähtäimessä on ryhmämatkailun lisääminen eli tislaamo- ja viinitilakierrokset.

Toiveissa on, että lähitulevaisuudessa me alan yrittäjät saisimme ulosmyyntioikeuden myös väkeville tuotteille. Esimerkiksi Skotlannissa viskitehtailla käy vuosittain miljoonia turisteja ja kohteita on Ilomantsiakin pienemmissä paikoissa.

Samanlainen matkailuvaltti lisäisi meidänkin seudullamme kansainvälistä kiinnostusta, toisi enemmän matkailijoita, työllistäisi enemmän ihmisiä ja näin säteilisi laajemminkin Ilomantsissa ja Heinävedellä ja koko maakunnassa.

Jos tahtotilana on säilyttää itäraja asuttuna, se toteutuu sillä, että syntyy kysyntää, työpaikkoja ja vaurautta.”

Hermannin Viinitila

Hermannin Viinitila – Facebook

Hermannin Viinitila – Instagram

Nordic Premium Beverages

Valamon Viinitila ja Tislaamo

Valamo Beverages

Lue myös muut Tassulla on tarinat:

Hermannin Viinitila: Viiniä ja väkeviä paikallisen puhtaan luonnon antimista