Hermoratahieronnan opiskelijat: Kiinnostus hyvinvointiin ja auttamiseen tuo hierojaksi

Hyvinvointi on saanut kolme pohjoiskarjalaista naista opiskelemaan hermoratahierojaksi Itä-Suomen Hermoratahierojaopistoon. Alkusysäys alalle on lähtenyt ensin oman terveyden hoitamisesta, ja siitä se on laajentunut muiden ihmisten auttamiseen.

Jaana Korhonen, Tiina Koskinen ja Auli Mikkonen ovat aloittaneet hermoratahierontakoulutuksen lähipäivän jo puoli yhdeksältä aamulla, ja päivä on kestänyt illansuuhun saakka. Silti rupeama ei ole tuntunut pitkältä.

”Vaikka ajattelisi, että päivä on pitkä, tämä menee todella nopeasti, kun tietoa ja tekemistä riittää. Etuna on, että meitä on pieni ryhmä, joten saamme yksilöllistä opetusta. Olemme myös pystyneet sopimaan joustavasti lähiopetuspäivät jokaisen aikataulun mukaan”, kertoo kontiolahtelainen Tiina Koskinen.

Lähiopetusta on kerran kuussa kouluttaja Sinikka Haarasen toimipisteessä Pyhäselän Hammaslahdessa. Joensuulaiselle Jaana Korhoselle se on juuri sopivasti – väliviikkoina pystyy opiskelemaan ja sisäistämään hermoratahieronnan teoriaosiot ja ehtii tehdä harjoitushierontoja.

Kaikkiaan opiskelu kestää 13 kuukautta, ja sinä aikana suoritetaan perusopinnot sekä niin kutsuttu vaiva-alueosio.

Hierontaan riittää tulijoita

Kaikilla kolmella opiskelijalla on jo kokemusta hyvinvointialalta. Tiina Koskinen on ennen koulunkäyntiohjaajan työtään ollut urheiluhieroja-fysioterapeutti. Jaana Korhonen on vyöhyketerapeutti, ja hän on perehtynyt myös kiinalaiseen lääketieteeseen. Maatilan emäntänä 30 vuotta töitä aiemmin tehnyt Auli Mikkonen puolestaan myy muun muassa ravintolisiä.

”Kokonaisvaltainen hyvinvointi on kiinnostanut aina. Kaikki lähti siitä, kun sain itikanpistoksesta Pogostan taudin ja hoidin itseni kuntoon ravinnolla, kun kukaan muu ei osannut vaivojani hoitaa. Siitä lähtien olen opiskellut ravinnon ja terveyden yhteyttä”, Kontiolahden puolella asuva Mikkonen kertoo.

Tiina Koskiselle innoituksena uuden hoitomuodon oppimiseen on halu auttaa muita, muun muassa läheisiään. Oman perheen jäsenet ovatkin olleet lähimpiä harjoitushieronnan kohteita, ja kysyntää on riittänyt.

”Myönteistä palautetta on tullut, niin pojalta kuin mieheltäkin, jolla on ollut selkäongelmia. Ennakkoluuloja en ole kohdannut. Itse asiassa kysyntää olisi enemmänkin, mutta koska hermoratahieronnassa käydään koko kroppa läpi ja aikaa kuluu yli kaksi tuntia, ei sitä varsinaisen työn jälkeen pysty tekemään ainakaan joka ilta”, Koskinen kertoo.

Lisää uusia näkökulmia

Ennen opiskelun aloittamista Auli Mikkonen oli käynyt itse hermoratahieronnassa, mutta Tiina Koskiselle ja Jaana Korhoselle hoitomuoto on tuore kokemus. Opiskelu on tuonut koko kolmikolle lisää näkökulmia.

”Minulle tämä on avannut ihan uuden maailman. Jos esimerkiksi yksi kohta kehossa on kipeä, ei kivun syy ole aina siinä kohdassa, vaan juurisyyt ovat ihan muualla”, Mikkonen sanoo.

Tiina Koskinen kuvaa, kuinka tavallisessa hieronnassa esimerkiksi kipeitä hartioita voidaan jynssätä yksistään pitkään, mutta hermoratahieronnassa käydään joka kerta koko kroppa läpi päästä varpaisiin.

”Vaikka anatomia ja fysiologia ovat minulle tuttua asiaa jo aiemmista opinnoista ja ammatista, vasta nyt olen alkanut käsittää, minkälainen kokonaisuus ihminen todella on, miten kehon eri osat ovat yhteydessä toisiinsa.”

Jaana Korhonen näkee hermoratahieronnan opinnot luontevana jatkumona muulle koulutukselleen. Hän oli työssä kaupan alalla, mutta on vuodesta 2024 saakka tehnyt töitä hyvinvointialan yrittäjänä.

”Kipinä ammatinvaihtoon lähti omasta terveydestäni. Hakeuduin itse hoitoihin, koska minulla oli kädet kipeät reuman takia. Mietin ensin, pystynkö lähtemään itse alalle, mutta olen nykyisessä ammatissani voinut paljon paremmin mitä kaupassa ollessani. Nyt hermoratahieronta tuo ammatillisesti yhden hoitomuodon lisää”, Korhonen kertoo.

Hoitotilat hänellä on jo Joensuun Reijolassa ja lisäksi hän tekee asiakaskäyntejä Joensuun lähialueilla aina Tohmajärveä myöten.

Hoitajan kädet sydämen jatke

Tiina Koskinen miettii vielä, miten jatkossa hermoratahierojana toimisi. Yksi vaihtoehto on tehdä sitä työtä oman työn ohella, etenkin kun kesäisin koulunkäyntiohjaajat ovat lomautettuina.

Myös Auli Mikkonen arvioi, että hoitopisteen perustaminen oman kodin yhteyteen on mahdollinen tulevaisuuden näkymä. Hän on jo nyt monialaosaaja, sillä ravintolisien ohella hän on erikoistunut gluteiinittomien piirakoiden tekemiseen.

Hermoratahierojakouluttaja Sinikka Haaranen iloitsee oppilaistaan, että jokainen nyt yli viisikymppisenä tietää, mitä tahtoo.

”Into hermoratahierontaan on vahva, ja he tekevät tätä sydämellä – kädet ovat sen jatke. Täällä kurssilla keskustelemme hyvinvointiin liittyvistä asioista avoimesti, sillä meillä on sama päämäärä: terveys.”

Itä-Suomen hermoratahierojaopisto

Lue myös muut Tassulla on tarinat: