Kesport Ilomantsi – Heli Kortelainen: Ilomantsissa on kovakuntoisia yli kuusikymppisiä
”Kortelaisen kauppamme on ollut monipuolinen liike jo mummoni Mirja Kortelaisen ajoista alkaen. Hän perusti kaupan vuonna 1958, ja Kesport-kauppaketjuna olemme toimineet vuodesta 1973.
Kaupallamme on suuri merkitys Ilomantsille edelleenkin, kun ei toista moista erikoiskauppaa täällä ole. Oman kylän asiakaskunnan lisäksi meillä käy paljon väkeä lähialueilta kuten Enosta, Uimaharjusta, Koverosta, Tuupovaarasta, Heinävaarasta, Kiihtelysvaarasta ja Joensuusta, mutta myös pidemmältäkin.
Karhufestivaali on meidän kannaltamme vuoden ykköstapahtuma. Moni kauempana asuva on löytänyt meidät festivaalille tultuaan, ja he saapuvat uudestaan tekemään täsmäostoksia tai katselemaan, mitä on tarjolla. Festivaalin kunniaksi meillä on hulppea tarjousalennus ollut jo vuosien ajan. Kuponki on ollut lehti-ilmoituksessa paperisena, mutta nykyään sitä voi vilauttaa kuvana myös kännykältä esimerkiksi Facebook-sivultamme napattuna.
Kesäkuukausina yleensäkin väki Ilomantsissa tuplaantuu. Koronavuosista jäi selkeiksi ilmiöiksi retkeilyn lisääntyminen ja etätöiden yleistyminen. Ihmiset viettävät täällä pidemmän aikaa varhain keväästä pitkälle syksyyn. Ilomantsissahan on valokuituyhteydet, ja etätyöt onnistuvat sen ansiosta mainiosti.
Varsinkin eteläsuomalaisilta kuuluu usein kommenttina, että täällä on luonnossa ihana liikkua, kun ei ole samanlaista tungosta kuin ruuhka-Suomessa.
Kolmannen polven kauppias
Itse olen tosiaan kolmannen polven kauppias, ja hommaa olen ”opetellut” nyt jo 36 vuoden ajan. Kaupan jatkaminen lankesi minulle luonnostaan, olen varmaan syntynyt kauppiaaksi. Jo pienenä ala-asteella ollessa tulin koulupäivien jälkeen tänne kaupalle välipalalle ja toimistoon tekemään läksyjä.
Kauppakoulun jälkeen aloitin työt vuonna 1989. Vanhempieni Ritvan ja Pertin yhtiökumppaniksi ryhdyin 1995 ja lopullisen sukupolvenvaihdoksen teimme vuonna 2010.
Olen käynyt K-instituutissa useita koulutuksia, joista tärkeimpänä K-kauppiasvalmennuksen, mutta isoin oppi tulee käytännön kautta. Edellisiltä sukupolvilta olen saanut perinnöksi palveluhenkisyyden, ja iloinen asenne on kaikkinensa henkilökuntamme toimintaperiaatteena.
Juuri palvelu on se asia, jota asiakkaat arvostavat ja jolla pystymme pistämään vielä verkkokaupalle hanttiin. Moni asiakas on tullut todella tutuksi vuosien mittaan, ja minä voin jo uusia tuotteita tilatessani miettiä, minkälainen pusero tai housut voisi jollekin tietylle henkilölle sopia tai mistä hän voisi tykätä.
Meiltä löytyvät vaatteet, kengät ja varusteet niin arkeen, juhlaan kuin harrastuksiinkin. Monet käyvät vaatteita sovitukseen myös iäkkäille vanhemmilleen ja hoitajat esimerkiksi hoitokodeissa oleville ihmisille, jotka eivät itse pääse enää liikkumaan.
Se mikä minut erottaa kauppiaana mummista ja ukista on ainakin pukeutuminen. Heillä oli aikoinaan jakkupuku ja puku päällä kaupassa, mutta itse tykkään työssäkin rennoista sporttisista vaatteista ja lenkkareista.
Hiihtoharrastus voimissaan Ilomantsissa
Hiihtosuksia on meillä sekä myyty että huollettu jo vuosien ajan. Suksi- ja voitelutehtaiden edustajat käyvät meitä säännöllisesti kouluttamassa.
Ilomantsissa on hiihtoharrastus edelleen voimissaan. Leimallista täällä ovat yli kuusikymppiset todella hyväkuntoiset ihmiset, ja he ovatkin meille merkittävä asiakaskunta. Oma eläkeikäinen äitinikin käy hiihtämässä ja pitää kunnostaan huolta lisäksi lenkkeilemällä ja vesijumppailemalla.
Moni hiihtoharrastuksen uudelleen aloittaja on saattanut hiihtää viimeksi koulussa, mutta innostuu siitä jälleen esimerkiksi lapsien myötä. Hiihtämistä ovat viime vuosina helpottaneet etenkin karvapohjasukset ja nestemäiset pito- ja luistovoiteet.
Itse olin pitkään mukana joukkueurheilussa. Ilomantsin Urheilijoissa pelasin pesäpalloa ja Tuupovaaran Urheilijoissa olin vuonna 1994 perustamassa naisten salibandyporukkaa, ja siinä olin mukana peräti 20 vuotta. Sittemmin nuo ovat jääneet pois ajanpuutteen vuoksi.
Tätä nykyä vietän aikaa kesäisin Koitereella mökillä, se on rakas paikka. Ajan salliessa käyn kalalla, pilkillä ja uistelemassa. Isäni eläessä harrastin myös metsästystä, mutta nykyään olen metsästysseurassa vain kannatusjäsenenä. Minulla oli aiemmin myös metsästyskoiria, mutta tätä nykyä seitsemänvuotias berninpaimenkoira pitää huolen siitä, että lenkillä tulee käytyä aamuin illoin.”