Lydia Louhi: Unia ja tauluja karhuista ja maalattuja kiviä piilopaikkoihin

”Olen nähnyt karhuista unia lapsesta saakka. Aina kun elämässäni on stressiä ja selvittämättömiä asioita, unessa karhut jahtaavat minua.

Olen nähnyt myös toisenlaisen unen, jossa kävelen aurinkoisessa metsässä ja näen karhujen tepastelevan kimpassa rauhassa ja vain vilkaisevan minua. Tuosta olen ymmärtänyt, että karhut pitävät minusta huolta.

Karhu on minulle ehdottomasti voimaeläin.

Luonnossa olen oikean karhun nähnyt Taitajan taipaleella täällä Ilomantsissa. Erauspentu tuli polulla suoraan minua kohti ja kauempana emokarhu nousi jaloilleen ja ajattelin, että apua nyt tulee kuolema, mutta sitten pentu huomasi minut, säikähti ja lähti takaisin.

Taiteen tekemiseen oppii

Taidetta aloin tehdä tylsistymisen takia. Minulla ei ollut siihen mielestäni mitään taitoja, vaan aloitin ihan alusta, opettelemalla. Uskon, että minulla on ollut jo aiemmin kyky luovaan ajatteluun, mutta en osannut käyttää sitä ennen kuin harjoittelin. Tässä minua auttoi ennen kaikkea kova motivaatio.

Uskonkin, että kaikkien on mahdollista oppia maalaamaan tai tekemään muutakin taidetta – jos vain haluaa ja jaksaa opetella.

Kun alan maalata taulua, en tiedä ikinä, mikä siitä tulee. Alussa minulle oli tärkeintä lopputulos, nyt oleellisinta on itse prosessi. Maalatessa en oikeastaan mieti mitään, aika vain menee, ja kun tuo flow-vaihe iskee, siinä tilassa unohtuu kaikki muu, syöminen, juominen ja vessassa käyminen.

Maalaaminen antaa energiaa. Kun maalaamisrupeaman saa päätökseen, on ihan erilainen tunne kuin ennen aloittamista.

Karhujen lisäksi maalaan muitakin eläimiä ja mielelläni myös ihmisiä. Muotokuvia en kuitenkaan tee, vaan tauluihin tulevat ihmiset eivät ole kenenkään tietyn näköisiä.

Maalattuja kiviä ihmisten löydettäviksi

Olen myös kivihullu. Olen aina kerännyt kiviä, mutta en ollut niitä koskaan maalannut. Ensimmäisen kerran ajatus maalaamisesta tuli kesän 2024 näyttelyn yhteydessä Piirolan pihassa Ilomantsissa, mutta en ehtinyt sitä tuohon toteuttaa.

Kun sitten yksi tuttu lähetti linkin Facebookin FinStones-ryhmään, mietin, että taas ne kivet tulevat eteen, joten pakko niitä on ruveta maalaamaan, että pääsee ajatuksesta eroon. FinStonesissa ihmiset jakavat kuvia kivien maalauksesta ja niiden piilottamisesta ja bongailusta.

Itse olen vienyt maalaamiani kiviä piiloihin eri puolelle Ilomantsia ja jakanut vinkkejä bongausmahdollisuudesta Facebookin Ilomantsi-ryhmään. Esimerkiksi karhupatsaat Kalevalantien ja Kauppatien varrella ja Karhumetsässä ovat olleet todella hyviä kivipaikkoja. Ilomantsin Kuutamolla-tapahtumassa lokakuussa saattoi bongata värikkään toukkakiven juuri Karhumetsästä.

Olen vienyt kiviä paikkoihin, joissa ihmisiä käy paljon, kuten kirjastoon ja Kino Mantsiin. Vuoden 2024 kesän ja syksyn aikana jaoin Ilomantsin alueelle jotain 50–70 kiveä, ja Joensuuhun olen vienyt niitä kolmisenkymmentä.

Ihmiset innostuivat kivistä aivan täysillä. Huomasi, miten niiden löytäminen ilahdutti heitä. Monet heistä ovat jakaneet kuvan löytämästään kivestä edelleen FinStones-ryhmään

Mukaan karhunäyttelyyn 2025

Monet eivät olleet kuulleetkaan kivien maalauksesta aiemmin, ja siitä syntyi ajatus pitää Ilomantsissa kivenmaalauskurssi. Ensiksi mietin, tuleeko sinne ketään ja osaanko ohjata ihmisiä, mutta ensimmäinen kurssihan tuli melkein heti täyteen. Ryhmään muodostui vakioporukka, ja jatkostakin on ollut puhetta. Vaikka monet eivät välttämättä ole ikinä maalanneet mitään, he tekevät todella hienoja kiviä.

Teen maalattuja kiviä myös karhuaiheiseen näyttelyyn kesäksi 2025 Kansallistalolle Ilomantsiin, ja sinne tulee myös maalaamiani karhutauluja.”

Lydia Louhi – Facebook

Lydia Louhi – Instagram