Ravintola Parppeinpirtti

”Karjalanpiirakat ja karjalainen vieraanvaraisuus ovat toimintamme ytimiä täällä Ravintola Parppeinpirtissä. Minulta on usein kysytty, miksi en laajenna nykykarjalaista pitopöytää muillekin paikkakunnille, mutta mielestäni sitä ei voi tästä Parppeinvaaran miljööstä siirtää. Tämä ympäristö on aivan omanlaisensa kokonaisuus karjalaistyylin rakennuksineen ja vaaramaisemineen.

Karjalainen ruokaperinne on minulle tuttua lapsuudesta saakka. Kotonani Tuupovaarassa tehtiin kukkosia ja piirakoita, ja sultsinat olivat ehdotonta herkkua, samoin juhlien karjalanpaisti ja sienisalaatti. Sen sijaan vatruskoihin olen tutustunut täällä Ilomantsissa.

Karjalaisten leivonnaisten ja ruokien tuoksu vievät ihmisiä usein juuri lapsuuteen. Moni matkailija sanoo Ravintola Parppeinpirttiin tullessaan, että täällähän tuoksuu samalle kuin mummolassa.

Satoja piirakoita päivässä

Karjalanpiirakat ja vatruskat valmistuvat meillä ravintolasalin sivustalla olevassa leivontatilassa, ja jokainen voi nähdä tekovaiheet ikkunan läpi.

Teen piirakoita tarvittaessa itsekin. Olen kyllä kehittynyt nopeudessa aika lailla siitä, kun ensimmäiset piirakat täällä leivoin. Vastikään tein 500 tilauspiirakkaa ja niissä meni kuutisen tuntia. Eli tunnissa syntyy noin 100 piirakkaa. Kahdessa uunissa on koko ajan piirakkaerät paistumassa ja sinä aikana ajelen lisää kuoria. Ehdoton maksimi päivässä on 800 piirakkaa.

Piirakkakuoren taikinaan minulla ei ole reseptiä, vaan teen sen näppituntumalla. Siihen minut opetti täällä leipurina ollut Leena Tiittanen: sankkoon vettä ja sekaan ruis- ja vehnäjauhoja sen verran mikä käteen tuntuu hyvältä.

Uskoisin, että mittaamalla näiden kahden jauhon suhde olisi suurin piirtein kaksi osaa ruista ja yksi osa vehnää.

Myös jauhoissa on eroja, karkeudessa ja maussakin. Me käytämme mielellään lähituottajien ruisjauhoa – viime vuosina olemme ostaneet sitä muun muassa Liperistä. Tässä Parppeinvaarallakin paikallinen viljelijä Joonas Potkonen kasvatti perinneruista pari vuotta sitten.

Testaamalla olemme saaneet kehitettyä myös hyvät gluteiinittomat piirakan- ja sultsinankuoret. Nykyään gluteiinittomuuskin on otettava pitopöydässä aina huomioon, sillä joka juhlaporukassa löytyy niitä, jotka eivät voi syödä tavallisia viljoja.

Meillä kaikilla leipojilla täällä on oma piirakkapualikka. Omani on kuuksenvaaralaisen Martti Turusen tekemä. Pualikka pitää sopia käteen ja olla tietyn pituinen, että siinä on tarpeeksi tilaa käsille.

Varsinkin lapsille on hauska järjestää piirakkakouluja, ja sellainen voi kuulua myös tyky-porukoitten ohjelmaan. Piirakanteko on katoava taito, joten piirakkakoulut ovat karjalaisen kulttuurin vaalimista ja eteenpäin siirtämistä.

Karhuja ravintolan edustalla

Me täällä Parppeinvaaralla tarjoamme kokonaiskattauksen karjalaiseen ruokaan ja kulttuuriin. Vieressämme toimii Parppeinvaaran Runokylä ja yhteinen palvelupakettimme ruokailuun ja museovierailuun on etenkin ryhmämatkailijoiden suosiossa.

Kesäkauden lisäksi isoja sesonkejamme ovat juhlapäivät, kuten joulu, pääsiäinen, vappu sekä äitien- ja isänpäivät.

Myös elokuinen Karhufestivaali näkyy Parppeinvaaralla vilkkautena, vaikka emme itse tapahtuman keskiössä olekaan. Ravintolan edustalla pari isoa puista karhua toivottaa tulijat tervetulleiksi. Ensimmäinen niistä on vanhempaa perua ja toinen syntyi vuoden 2024 Karhufestivaalin ILO!YRITYS-karhunveistossa, jossa moottorisahaveistäjä August Eskelinen teki patsaan täällä paikanpäällä.

Oikeasta karhusta minulla ei ole varsinaista kokemusta, mutta lapsuudesta on mielikuva, että kaurapellossa leikkiessämme huomasimme karhujenkin siellä käyneen. Lapsena ei karhuja edes pelännyt, mutta näin vanhemmiten marjametsässä ne tulevat kyllä mieleen.

Mahdollisuuksia vaikka mihin

Aloitin Ravintola Parppeinpirtin yrittäjänä vuonna 2016, eli melkein kymmenen vuotta on tullut täyteen. Edelleen tulen joka päivä mielelläni töihin, mutta on tässä tullut ajateltua, että muutakin voisi elämässä tehdä, etenkin kun käsi on viime vuosina kipeytynyt. Se ei oikein tykkää rasituksesta, joka tulee päivittäisestä puuron hämmennyksestä ja painavien pakkien nostelusta.

Ravintolatoiminta onkin nyt myynnissä Business Joensuun alla. Näen, että tässä olisi esimerkiksi yrittäjäkaksikolle todella monia mahdollisuuksia paitsi ravintolatoimintaan myös tapahtumatuotannon kehittämiseen. Yhteistyökumppaneita paikkakunnalta löytyy, eli verkostoissa piisaa.

Eli tähän sopisi vähän hullurohkea tyyppi, jolla on samaan aikaan jalat maassa.”

Ravintola Parppeinpirtti

Ravintola Parppeinpirtti – Facebook

Ravintola Parppeinpirtti – Instagram

Lue myös muut Tassulla on tarinat:

Ravintola Parppeinpirtti – Marjo Niiranen: Karjalaisuutta ruuan ja kulttuurin nälkään